keskiviikko 26. heinäkuuta 2017

Kuinka paljon yrittäjän tarvitsee sietää?


Tänään vietin pitkästä aikaa vapaata aamua, sillä ensimmäinen meno oli vasta kahdeltatoista. Ehdein aamulla nauttimaan mansikoita ja kermavaahtoa, mikä ihana tapa aloittaa aamu... Kunnes avasin Facebookin...

Aamulla Facebookia selailessani en voinut olla lukematta Turkulaisen ravintola Aunen päivitystä ja siihen tulleita kommentteja. Luin eilen kommenteista jo osan läpi, mutta se mistä järkytyin oli se, kuinka ihmiset kirjottivat yrityksen sivuille. Jos joku ei ole vielä törmännyt ravintolan päivitykseen, niin se oli seuraavanlainen:

" Arvoisat asiakkaamme!
Olemme saaneet viime päivinä kysymyksiä liittyen imettämiseen ravintolassamme.
Aune on ravintolana vielä uusi, mutta olemme toimineet ravintola-alalla pitkään. Vuosien saatossa olemme saaneet lukea ja kuulla lukuisia palautteita koskien imettämistä ravintolassa. Vaikka kyseessä on maailman luonnollisin asia, palautteissa on yleensä kerrottu, etteivät ihmiset haluaisi nähdä imettämistä ruokaillessaan. Iso osa kanssaruokailijoista tuntee olonsa tällöin kiusaantuneeksi.
Aihe on kaikkea muuta kuin helppo, emmekä halua pahoittaa kenenkään mieltä. Rakastamme lapsia ja arvostamme suuresti äitejä, mutta ravintoloitsijoina koemme, että meidän on pitänyt löytää kompromissi, jonka avulla kukaan ei tuntisi meillä ruokaillessaan oloaan epämukavaksi tai häkeltyneeksi.
Tästä syystä olemme rakentaneet erikseen imetyspaikan äideille WC:n yhteyteen. Siististä ja tilavasta huoneesta löytyy imetyspaikka käsinojallisella tuolilla, jossa vauvan ruokinta sujuu viihtyisästi.
Ymmärrämme, että osa ihmisistä ei tästä pidä. Vakuutamme imetystilan olevan kuitenkin ns. perinteistä ravintolan vessaa askeleen verran edellä. Tilanne ei toki ole ideaali, mutta tämän ratkaisun olemme kuitenkin kokeneet meidän ravintolaympäristömme kannalta järkevimmäksi.
Pahoitteluja äideille ja heidän rintaruokittavilleen lähetellen,
Irina ja Janne, Ravintola Aune" (lainattu Aunen Facebook-sivuilta)


Mielestäni ravintola esitti asiansa ystävällisesti. He ovat saaneet muilta palautetta, johon kuuluu luonnollisesti reagoida. Ravintola ei selvästi ole mikään koko perheelle tarkoitettu Ikea-ravintola tai Rax. Tämä tulee jo ilmi ruokailupöytien määrästä ja siitä ettei ole syöttötuoleja.  Sen sijaan en ymmärrä niitä ihmisiä, jotka arvostelevat ravintolan huonoksi tämän linjauksen vuoksi. Mielestäni on törkeää, että yrittäjää solvataan ja haukutaan heidän palautteeseen reagoinnin vuoksi. Ihmiset jotka eivät ole edes käyneet ravintolassa, arvostelevat ravintolan yhdellä tähdellä, yhden linjauksen vuoksi.

Haha kuvat ei ihan sovi tähän avautumispostaukseen, mutta kun kerrankin oli kaunis aamupala :D
Monet sotajalalle nousseet mammat eivät välttämättä ajattele, mitä heidän suutuspäissään kirjottama kommentti aiheuttaa yritykselle. Yritys saattaa menettää sitä varten asiakkaita, jolloin se vaikuttaa koko yrityksen menestymiseen. Yrityksen menestyminen taas vaikuttaa muun muassa valtion saamiin verotuloihin. Ja täytyy muistuttaa että näistä veroista maksetaan myös paljon lapsiin liittyviä kuluja (mm. päiväkodit, koulut ja lääkärit) Kyseessä on kuitenkin jonkun toimeentulo. 

keskiviikko 19. heinäkuuta 2017

Paluu jazzeihin


SuomiAreenaa ja Pori Jazzeja juhlittiin viime viikolla! Näistä palautumisen voin silti unohtaa, sillä saman tien alkoi maanantaina asunnon tyhjentäminen. 


Viime viikko oli ihan uskomaton, vaikka se vaatikin lyhyitä yöunia. Aamuisin kävin kuuntelemassa SuomiAreenassa erilaisia keskusteluja. Yhtään keskustelua en jaksanut katsoa alusta loppuun, vaan yleensä vaihdoin kesken kaiken seuraavaan tilaisuuteen. Yleensä aina meni muutama hyvä keskustelu päällekkäin, joten siksi siitä seurasi hieman hyppimistä paikasta toiseen. Täytyy vielä koittaa etsiä netistä jos sieltä löytyisi kaikki keskustelut. Näin voisin vielä kuunnella ne mielenkiintoisimmat. 


Päivät siis kului keskusteluissa ja eri tapahtumissa kierellen ja illat kului Jazzeilla. Loppuviikosta torstaista lauantaihin oli konsertteja, joissa myös kävin. Tänä vuonna en odottanut ketään artistia erityisesti, sillä kaikki olivat minulle melko tuntemattomia. Sen sijaan odotin paikalla olevaa fiilistä, jota ei voi sanoin kuvailla! Ihmiset ovat hyvällä tuulella, viettävät piknikkejä ja hyvä fiilis on käsillä kosketeltavissa. 


Nyt täytyy taas vuosi odottaa näitä kerpaloita! Ensi vuonna uusiksi ja toivottavasti hieman vähemmän stressaavaan aikaan. Mikäli selviän tästä muutosta, niin en halua muuttaa hetkeen mihinkään...

lauantai 8. heinäkuuta 2017

Louis Vuitton Bandeau ja Noé


Kuten varmaan toiset tietää (tai on huomannut) on Louis Vuitton yksi lempimerkeistäni. Yksi iso syy, miksi pidän merkistä on sen historia. Mielestäni on ihanaa että useimmilla laukuilla on pitkä historia. Ne eivät ole vain kertakäyttömuotia, vaan niillä on jokin tarkoitus miksi tai kenelle laukku on suunniteltu.


Toukokuun lopulla hankin uuden Bandeau huivin. Olen niin tykästynyt noihin huiveihin! Niillä saa pidettyä hiukset hyvin ojennuksessa, ne sopivat laukkuihin ja lisäksi niitä voi käyttää asujen piristäjänä. Tässä uusimmassa huivissa olen ihastunut keltaisiin yksityiskohtiin! Huivi menee täydellisesti keltaisen asun kanssa.



Toinen hankintani on vintagena hankittu Louis Vuitton Noé. Laukkuhan on alunperin suunniteltu samppanjapullon kantamiseen. Olen jo pitkään harkinnut Noén hankintaa, sellaiseksi festari- ja kaupunkilaukuksi. Kun tämä yksilö osui kohdalle, en epäröinyt hetkeäkään sen hankkimista! Laukku on niin hyvä siitä, että sinne mahtuu paljon tavaraa. 



Mitäs pidätte hankinnoistani? :)