lauantai 11. huhtikuuta 2015

Veitsen alla paremmaksi?


Voi Maisa minkä teit!? Yksi postaus ja maa meni sekaisin. En jaksa puuttua tuohon postaukseen sanallakaan, koska mielestäni se oli enemmänkin julkisuustemppu. Mielestäni Suomessa on asiat hieman liian hyvin jos voidaan viikko jauhaa samasta asiasta. Sen sijaan, että miettisin tuota kohua,haluan pohdiskella hieman kauneuskirurgiaa.


Voin myöntää, että olen harkinnut meneväni veitsen alle. Olin silloin 16-17-vuotias kun aloin tällaista miettimään ja kun olin 18-19-vuotias mietin asiaa jo ihan toden teolla. Vertailin eri paikkoja keskenään ja tein hintavertailuita. Etsin paljon tietoa aiheesta ja olin ihan valmis menemään muokattavaksi.Tällä hetkellä nuo mietteet ovat jo historiaa ja olen kiitollinen, että jokin tooppuutteli menemistäni leikkauspedille. Olen lukenut paljon tietoa kauneuskirurgiasta. En ole enää lukenut pelkästään klinikoiden sivuilta vaan olen hakenut tietoa myös muualta. Kauneuskirurgiasta harvoin näytetään sen karumpaa puolta. Sitä miten leikkaus on täysin epäonnistunut tai sitä, miten keho on hylkinyt täyteaineita.



Koen, että jokaisella on päätösvalta omaan kehoonsa, joten jos joku haluaa mennä leikattavaksi niin siitä vain! Ei ole muiden arvosteltavissa se, kenelle leikkaus sopii ja kenelle ei. Ei myöskään ole muiden arvosteltavissa, jollei joku halua leikkaukseen ja haluaa pysyä sellaisena kuin luonto on hänet luonut. Tärkeintä olisi se, että päätös lähtisi täysin omasta halusta eikä esimerkiksi muiden mielyttämisestä. Ymmärrän silti sen, jos paine leikkaukseen tulee ulkopuolelta. Elämme nykyään yhteiskunnassa, jossa kauneusleikkaukset tulevat koko ajan hyväksyttävämmäksi. Enää se ei ole asia joka tapahtuu vain suljettujen ovien takana ja yhä useammat käyvät kauneuskirurgisissa toimenpiteissä. Sosiaalinen media luo omalta osaltaan painetta tietynlaiseen ulkomuotoon ja uskon, että se kannustaa osaltaan leikkauspedille. Mielestäni tärkeää olisi silti miettiä asia niin, että haluaako sitä oikeasti itsensä takia, vaan vain siksi kun ulkopuolelta tulee siihen paine?


En siis ole kauneusleikkauksia vastaan, mutta tällä hetkellä itse en ainkaan haluaisi leikkauspöydälle. Mielestäni kauneuskirurgiasta tulisi tuoda julkisuuteen myös sen karumpi puoli. Se mitä me näemme leikkauksista mediassa, ei ole aina koko totuus. Harva kertoo julkisesti kivuista leikkauksen jälkeen tai täysin piloille menneestä leikkauksesta. Kauneuskirurgiaa tulisi osata tarkastella hieman kriittisemmin, eikä uskoa pelkästään sitä kiiltokuvaa , mitä meille näytetään upeissa kuvissa. Kauneuskirurgiaa harkitessa tulisi myös olla varma siitä, että päätös lähtee täysin itsestä, eikä siihen vaikuta ulkopuoliset tekijät. Ikinä leikkaukseen ei pitäisi mennä miellyttääkseen muita. Upeaahan olisi jos oman kropan voisi hyväksyä sellaisenaan, sillä kaikki kropat ovat omalla tavalla kauniita, myös ilman leikkauksia. Kauneuskirurgialla ei pysty täysin luomaan hyvää itsetuntoa tai itsensä hyväksymistä. Hyvä itsetunto ja itsensä hyväksyminen lähtee jostain ihan muista asioista kuin kirurgin veitsen alta.


4 kommenttia:

  1. Olipa mielenkiintoinen postaus! Tosi ihanaa, että oot päässyt eroon kauneuskirurgia-haaveista! :) Oot just hyvä tollasena! :) Oon samaa mieltä, että se on jokaisen oma asia, mutta en siltikään toivois kenenkään käyttävän kauneuskirurgiaa hyväksi. Me kaikki ollaan niin upeita persoonia omina itsenämme, että on sääli, jos joku ei nää sitä upeutta itsessään ilman leikkauksia :/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!:) Olen itsekin ihan tyytyväinen että pääsin siitä haaveesta eroon:) Se on niin harmillista, että toiset eivät nää itseään upeana ja uskoo leikkausten tuovan mukanaan upeuden:/

      Poista

Kiitos kommentistasi!<3